Krapula

Mulla on kauhea krapula. Nimittäin Greyn anatomia-krapula. Eilen vetäisin viimeiset jaksot kolmannesta tuotantokaudesta. Seitsemänkymmentäviisi jaksoa Greyn-ketun-anatomiaa kuukaudessa. Uh, paha olo.

Kaikki alkoi ihan viattomasti. Ihan vain yksi tai kaksi töiden jälkeen, noin niin kuin rentoutumiseksi. Sitten kuvioihin tulivat yömyssyt, nukahtaisi sitten helpommin. Pikkuhiljaa homma karkasi käsistä, uni ei tullutkaan, piti aina saada vielä yksi lisää. Ulkoisesti kaikki oli kunnossa. Pystyin hoitamaan työt, käymään jumpassa ja näkemään ystäviä. Mutta silmäpussit kasvoivat ja mukaan tulivat psykosomaattiset oireet, kuten tuo töissä siivouskomeron edessä hengailu johon viittasin edellisessä entryssäni. Töistä lähtiessäni mietin jo kuinka korkkaan seuraavan boxin.

Viikko sitten aloin ymmärtää, että tähän on tultava loppu. Harkitsin kierteen katkaisemista tylysti lopettamalla kolmannen tuotantokauden kesken. Mutta voimat eivät vielä riittäneet ja Meredithillä ja Dr. Sheperdilläkin oli vaikeaa.

Eilen sitten vedin viimeiset jaksot ja päätin, että nyt se on loppu. Jos neljäs tuotantokausi on olemassa, se katsotaan nätisti televisiosta kerran viikossa. Palaan kohtuukäyttäjäksi.

Edessä on kuukauden rehab Thaimaassa. Rangaistukseksi menneestä kuusta ja pelotteeksi tulevan varalta otan mukaan kirjahyllyyn hienostelumielessä ostetun Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Mikäli menneen kuukauden kaltainen putki vielä toistuu, kovenevat rangaistukset. Jokaista boxia kohtaan yksi venäläisklassikko.

Luulisi DVD-boxien kansien pysyvän kiinni.