Vaahtoaja on palannut kuukauden Greyn anatomia-rehabilta Thaimaasta. Tosin homma meinasi mennä puihin jo loman kolmantena päivänä kun hotellin taivaskanavilta näytti tuo pirulainen tulevan. Onneksi olin jo nähnyt kyseisen jakson, joten luonteen lujuutta uhkuen vaihdoin kanavaa. Kotimaassa on ilmennyt myös epäilyksiä, että järjestin kotiinpaluuni tarkoituksella samalle päivälle kuin Greyn anatomian 4. tuotantokauden aloitus. Kiistän jyrkästi väitteet ja mainittakoon voitonriemuisella äänensävyllä, että jet lagista kärsivänä nukahdin kesken jakson. Väittäisin siis että addiktio on selätetty. Kunnon Grey-narkkihan olisi laittanut tulitikut silmiin ja huitaissut yhden Batteryn. Tosin tuokaan ei olisi varmaankaan ollut huono vaihtoehto siinä mielessä, että valvomalla kaksi tuntia pidempään olisin ehkä välttynyt heräämästä tänä aamuna klo 5 aamulla pirteänä kuin peipponen.
Matkan saldo rehabin ohella: Ei hippielämää, ei lomaromansseja, ei oliivi-ihoa, ei meduusan polttamia, ei malariaa, ei joogaa. Sen sijaan kevyt päivetys, aurinkoihottuma, Kwai-joki, yksi kuusikymppinen tanssittaja, katkarapuja, katkarapuja, katkarapuja, snorklausta, hyviä yöunia, aurinkoa, hiekkaa, shoppailua. Varsin hyvä, eikö?
Jet lagista edelleen kärsivät aivoni eivät juuri nyt kykene kovasti vaahtoamaan. Ennemmin kaikki näyttää vähän utuiselta ja varsin viehkeältä tuo harmaa loskasääkin. Parempi siis lopetella tähän. On kivaa olla taas kotona.
Ps. Mitä pitäisi ajatella kun löytää 11-vuotiaana ostamansa, tuohon aikaan ilmeisesti kovin coolin Peace-korun roikkumasta isänsä sängyn yläpuolelta?
Thursday, February 28, 2008
Subscribe to:
Posts (Atom)
