Olen löytänyt selvästikin lajin, jossa pärjään muita paremmin. Hah. Viisaudenhampaani nimittäin irrotettiin sievästi ja tyylipuhtaasti, enkä näytä tippaakaan siltä että minut olisi pahoinpidelty tai että piilottelisin poskessani jalkapalloa. Painotan vielä, että kyseessä oli leikkaus eikä mikään tavis hampaankiskonta. Harkitsen vakavasti tekeväni tätä enemmänkin! Harmi että viisaudenhampaita on enää kaksi jäljellä...
(Varsin komea) Hammaslääkärini kehui suorituskykyäni vuolaasti. Sillä että suuni on luonnostaan varsin laajahko voi olla tietenkin vaikutusta siihen että pora, pihdit, vasara ja muut tykötarpeet heiluivat kuulemma suussani mallikaasti. Tämän lisään kyllä CV:heni.
Aiemmat hammaslääkärikäyntini ovat nimittäin olleet varsin traumaattisia. Kotikylän kaksi vakitätiä kutsuivat minua siskoni nimellä, kunnes aina jossakin vaiheessa muistivat että eihän se niin ollutkaan. "Tämän potilaan siskon ensimmäinen reikä taidettiin paikata kahdeksantoistavuotiaana. Toista se on kyllä tällä. Kahdeksanvuotiaaksi aika paljon reikiä" "Ja etuhampaat aivan ristissä".
En unohda ikinä myöskään sitä kertaa kymmenisen vuotta myöhemmin kun samat tädit porasivat yhteisvoimin ja yhtäaikaa kahta hammasta suussani ilman puudutusta. Tai sitä kun myöhemmin YTHS:llä pääsin jonkun kesäharjoittelijan käsittelyyn ja jonka suusta pääsi hoidon aikana muutaman kerran "Oho". Kärynnyt lamppu ja suusta lentävä veri hammaskiven poiston yhteydessä eivät auttaneet asiaa. Kesäharjoittelija huusi perääni että pitäisi varata uusi aika, mutta juoksin rakennuksesta ulos minkä kintuistani pääsin.
Sveitsin vuoden aikana murrettuani yhden hampaistani briejuustoon tulin siihen tulokseen, että olisi ilmeisesti alistuttava ja varattava se aika josta kesäharjoittelija oli vuosi takaperin perääni huudellut. Pikkuhiljaa valkeni että a)hammaslääkärin lausahdus siitä että hampaani putoaisivat lopulta jos en pitäisi niistä erityistä huolta ei ollutkaan vitsi b) suvussani ei todellakaan virtaa tippakaan suomenruotsalaista valkohampaista verta jonka johdosta eräänä päivänä peilistä näkyisikin hohtava suora hammasrivistö.
Mutta nyt alkoi uusi aika! Koska viisaudenhampaani käyttäytyvät näin sievästi ja mallikelpoisesti saatan noudattaa (varsin komean) hammaslääkärin ohjeita ja varata kiltisti uudet ajat sekä aloittaa hammaslangan käytön. Joka ilta. Pyhä lupaus.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment