Hyvän elämän ABC

...ei selkeästi ole hallussani.

Loistavan ja rentouttavan pääsiäisen jälkeen olen ollut kaksi päivää töissä ja yhtä pitkääperjantaita on ollut. Räyh. Hyvään elämään kuuluu, että jaksaa kirjoittaa blogia kerran viikossa. Ei ole paljoa vaadittu, eh?

Mutta turha syyttää muita (vai pitäisikö kuitenkin?). Sen enempää syihin ja itseeni menemättä, todettakoon kuitenkin jotain ihmisluonnosta. Nimittäin miksi ihmeessä kahden ympäripyöreän päivän jälkeen en tee sellaisia asioita joista saattaisin vahingossa vähän rentoutua? Tänään rahjustettuani työn merkeissä kellon ympäri pitkin Suomea olisi parasta ollut kävellä kotiin, haukata raitista ilmaa, tehdä muutama joogaliike (no, ainakin toinen niistä jonka osaan), käydä lämpimässä suihkussa, syödä salaattia ja ruisleipää, juoda kuppi minttuteetä, mennä ajoissa nukkumaan ja herätä energisenä uuteen aamuun jonka alottaisin tehden riuskasti pois tekemättömiä töitä ja sitten minusta tulisi se ihminen joka lopettaa alkavan stressin tekemällä pois ne tekemättömät työt.

Mutta ei se mennyt ihan niin. Saavuttuani silmät killissä junalla Helsinkiin, suuntasin suoraan lähimpään Mäkkiin. muistelin kaksi sekuntia jonossa sitä ruisleipä ja tee-vaihtoehtoa ja huusin kovaan ääneen "Yksi McFeast-ateria, saaks teiltä minkä kokoisia nugget-rasioita?" "Ai ei saa neljää?" "No joo, kuus sitten." Mässis mässis, ratikalla kotiin, punkkupullo auki, kohta menen tupakalle, enkä aio katsoakaan toimistoon päin ennen iltapäivää, jokuhan saattaa käydä vaikkapa tekemässä tekemättömät työt mun pöydältä jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Joogan korvasin muuten nostamalla jalkaa tavallista korkeammalle kiskoessani sukkiksia pois.